1 päivä, noin 50 km. Taidetta, uimista, laamoja ja pulskia mansikoita. Mitä muuta täydelliseen kesäpäivään voisi edes toivoa? Olin aiemmin kesällä pyöräillyt Nokian kautta Hämeenkyröön ja tällä kertaa halusin kiertää Nokiaa laajemmalti. Listallani oli kiinnostavia kohteita joissa pääsisin tutustumaan nimenomaan taiteeseen. Päätin aloittaa reissuni Hämeenkyrön Sasista, sillä olin juuri muuttanut Ylöjärven maaseudulle ja tämä starttipaikka […]
Olin jo jonkin aikaa miettinyt reissua, johon saisi yhdistettyä maata pitkin matkailun useampia puolia, pyöräily luonnollisestikin etunenässä. Ja kun Mäntän Kuvataideviikot taas ponnahtivat kuin jokakeväinen koivunsilmu konsanaan tajuntaani, mietin että tuossa olisi oivallinen kohde.
Kuten todettua, Yliluonnollisen Pyhä-Näsin edellisessä osassa käsitellyn Hurstisten pariskunnan toiminta ei ollut yksittäinen irrallinen ilmiö, vaan osa Ruoveden seudun pitkää noitien ja tietäjien traditiota. Yliluonnollisen Pyhä-Näsin toisessa osassa tutustutaankin kahteen tämän jatkumon 1800-lukulaiseen edustajaan, Taneli Santalaan ja Matti Mutilaan.
Pyhä-Näsi-reitistön paikkakuntiin liittyy runsaasti tarinoita yliluonnollisista sattumuksista ja salatieteisiin vihkiytyneistä henkilöistä – noidista, tietäjistä ja parantajista. Erityisen paljon tällaista tietoa liittyy Ruoveteen ja sen lähikuntiin. Aiempina vuosisatoina Ruovesi onkin ollut laajalti tunnettu noitapitäjänä, ja tätä mainetta on hyödynnetty myös nykypäivänä – järjestetäänhän paikkakunnalla joka kesä Noitakäräjät-tapahtuma.
Aivan Ruoveden keskustan tuntumassa sijaitsee yksi toistaiseksi suurelta yleisöltä salassa pysynyt taiteilijakoti. Kyseessä on Naapuri-niminen talo, kirjailija-runoilija-maalari Heikki Asunnan (1904–1959) ja hänen sukunsa koti, jota nykyisin asuttaa Asunnan tyttärenpoika Iivu – hänkin omassa, tai sanotaanko pikemminkin omissa lajeissaan legendaarinen hahmo.
Vuodenaika toki määrittelee varusteiden tarpeita, sekä se yöpyykö majapaikassa vaiko teltalla, mutta aloitetaan nyt ensi alkuun varustelistaa JOS retkeilet kesällä ja yövyt majoituksessa. Eli tämä pakkaamistyyli ei sisällä telttayöpymisiä, vaan esim. aitta- ja maaseutumajoituksia.
Pyhä-Näsin seutu oli huomattavassa asemassa oman aikansa ehkäpä merkittävimmän suomalaisen kuvanveistäjän, Emil Wikströmin (1864–1942) elämässä. Useilta Pyhä-Näsin paikkakunnilta löytyy Wikströmin elämän keskeisiä tapahtumapaikkoja, tärkeimpänä epäilemättä hänen Sääksmäellä eli nykyisin Valkeakoskella sijaitseva ateljeekotinsa Visavuori, ja alueelle on myös sijoitettu runsaasti hänen julkisia teoksiaan.
Yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista, Ellen Thesleff (1869–1954), vietti suuren osan elämänsä kesistä Pyhä-Näsi-reitistön maisemissa, tarkkaan ottaen Ruoveden Muroleessa, jossa hänen perheellään oli huvila Casa Bianca. Thesleffin sivellin tallensi näkemyksiä paikallisista ihmisistä ja maisemista ja hän teki myös seinämaalauksia läheiseen Pekkalan kartanoon. Casa Biancaa ei ole enää olemassa, mutta Thesleffiä inspiroinut Muroleenkosken ympäristö on edelleen kenen tahansa kulkijan koettavissa.
Syyskuun ensimmäinen viikko humahti ylle hellelukemin. Ei hyttysiä, ei paarmoja, vaan ihanaa lämpöistä tuulta ja kesän porottamia järvivesiä ja rantakallioita – pyöräilijän paratiisi suorastaan.
Mikä olisikaan upeampi tapa viettää kesää ja tehdä lomamatkaa, kuin yhdistää pyöräily ja vesimatkailu! Pyöräreitistömme tarjoaa tähän mitä upeimman mahdollisuuden Pyhä- ja Näsijärven laineilla – nuo upeat vesistömme, jotka molemmat muodostavat koko Pirkanmaan pyörämatkailun läikkyvän sydämen.
Akaa
Juupajoki
Kangasala
Lempäälä
Mänttä-Vilppula
Nokia
Pälkäne
Pirkkala
Ruovesi
Tampere
Valkeakoski
Vesilahti
Virrat
Ylöjärvi
