Maisemareitti

Pirkanmaan ja Tampereen ehkä tunnetuin pyöräilykohde Maisemareitti kiehtoo helppoudellaan, sillä voit kiertää sen yhden päivän aikana. Matkaa on kilometreissä 30, joten koukkaisuja ja lenkkejä voi siis hyvillä mielin harrastaa. Liitin omaan reissuuni sellaisia, sillä halusin käyttää koko päivän Pyhäjärven rantojen, sekä yllätyshelteisen kevään vauhdittaneen luonnon ihasteluun.

Vene

Aloitin pyörämatkan Pyynikin ja Pispalan suuntaan kellonvastaisesti (on ihan makukysymys kummin päin haluat kiertää) ja sain heti tunnin jos toisenkin katoamaan Pispalan puutalokortteleita ja Tahmelanrannan ryytimaita kuvaillen. Kurpitsatalon kesäkahvila ilmoitti olevansa auki kesällä ke ja su, joten rullasin ohi. Hyhkyn, Ranta-Kaarilan, sekä Villilän laitureita pysähdyin tuon tuosta  kuvaamaan. Löysin mitä rauhaisimpia rantoja, sekä upeita eväspaikkoja. Eritoten Villilänsaaressa oli kauniita siltoja. Näin siellä myös valkoposkihanhiparin rauhassa aterioimassa erään rantatontin nurmella.

Pirkkalaan kääntyvällä pitkälläsillalla kaukaista ulappaa tuijotellessa äkkäsin aluksen. Seurasin kun ”Suma” alitti sillan ja polkaisin sitten eteenpäin Rajasillan Kahvilaan kanakorin ääreen. Einestämisen jäljiltä innostuin ajatuksesta poikeita hiukan pois Maisemareitiltä ja otin suunnaksi Pirkkalan Reipin tilan. Lisälenkkiä kertyi kokonaisuudessaan noin 10 km extraa, mikä ei kaduttanut, sillä Pirkkalan Ainian Rantatietä oli upeaa edetä – henkäilin haltioissani hitaasti rullaten, ohi maaseudun kauneimpia peltomaisemia ja hirsiaittoja.

Reipin Tila oli hauska piipahdus. Tapasin 3 päivää vanhan hevosvasan, jolle tilan isäntä mietti kuumeisesti nimeä (ehdotin Spagettia, siis nimeksi). Lampaat nuuhkivat polvia, kun kuvasin niiden ruohon maiskutusta aitauksessa. Reipillä riittää elämiä ja näkemistä, vaan harmi että missasin tilan porsaan, Nomparellin, joka oli kuulemma omalla reissullaan jossain. Kesäkahvilakin avaa jälleen ovensa toukokuun lopulla!

Lammas

Palasin samaista Ainian Rantatietä takaisin Maisemareitille (hiukan odotin että olisin törmännyt Nomparelliin) ja pistäydyin Naistenmatkantieltä tuon tuosta kokeilemassa uimarantojen veden lämpötilaa ja tarkistelemassa auringon palvojien määrää. No vielä ei väkeä rannoilla ollut, ja toki Pyhäjärvi on kauttaaltaan yhtä lämmin. Mutta auringossa kylpeviä hiekkarantoja ja laitureita, joissa hyvin pian voisi pulahtaa, löytyi lukuisia. Voi kun olisi jo lämpöiset vedet!

Harjoittelin Naistenmatkantiellä jäätelön kanssa pyöräilyä, mikä toki Pirkkalan tasaisilla asfalttiteillä sujui erinomaisesti. Oli kuitenkin riemuisaa päästä aika ajoin takaisin soralle, kun Maisemareitti kaarsi Rantaniityn uimarannalle ja sieltä upeita, erikoisia funkkistaloja ohittaen ja kiemurrellen Loukonlahden ja Peren kautta Härmälään.

Hatanpään Arboretum oli seuraava paikka, jonne jumahdin. Niin upeaa kukkaloistoa! Omenapuut olivat juuri parhaimmillaan ja väki nautti Kesäkahvila Arboretumissa, sekä rannoilla hullunhelteistä toukokuun päivää. Ihana viileä tuuli kävi aivan rannan tuntumassa, kun Pyhäjärvi huokaili vielä keväisessä olemuksessaan. Jatkoin sieltä rauhakseen Hatanpään rantaa rullaten ohi Ratinan ja Pyynikin, niin olin jälleen takaisin lähtöpisteessä Pispalassa. Kaksi vesipullon täyttöä, kaksi jäätelöä, yksi kanakori polttoaineena ja aikaa kului tällä tavoin hitaasti nautiskellen seikkaillessa kokonaiset 7 tuntia.

Saari

Ihanan rauhoittava, luontorikas ja elähdyttävä päiväreissu – melkein kotioven edessä!

Hanna Eronen, 17.5.2018